Syliä ja satuja – niistä on pienen lapsen varhaiskasvatus tehty

Lapsi istuu hoitajan sylissä kuuntelemassa satuja.

Syli ja sadut kuuluvat keskeisesti pienen, alle 3-vuotiaan, lapsen kehityksen tukemiseen. Siksi ne ovat Hoivanetin varhaiskasvatuksen ydintä. Sylissä oloon ei tarvita syytä – kosketuksella ja läheisyydellä on tutkitusti moninaisia vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja eheään kasvuun.

Kielenkehitys on voimakkaimmillaan syntymästä 3-vuotiaaseen saakka. Siksi satujen kuuntelemisessa piilee kehitykselle tärkeitä aineksia, osasi lapsi itse vielä puhua tai ei. Ensimmäisen kolmen ikävuoden aikana kehittyvä minuus rakentuu hyvin pitkälle kehollisiin kokemuksiin ja itseilmaisun kykyyn – näihin tarvitaan syliä ja satuja.

Syli rakentaa maailmaa ja minäkuvaa

Kosketus on varhaisin ja sosiaalisin aistimme. Fyysinen kosketus on ihmisillä primitiivinen tarve, joka korostuu etenkin varhaislapsuudessa. Koskettamisen merkitys on erityisen suuri ensimmäisten 18 elinkuukauden aikana, jolloin aivojemme limbinen järjestelmä kypsyy. Kyseinen aivoalue säätelee muun muassa stressireaktioita ja tunteita.

Tämä tarkoittaa sitä, että mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän hän rakentaa maailmaa kosketuksen kautta. Tähän tarvitaan aikuisen syliä. Kosketus rakentaa niin lapsen maailmaa, minäkuvaa kuin omaa kehollisuuttakin. Aikuinen esimerkiksi opettaa lapselle, mihin kohtiin kehoa on turvallista koskea ja millä tavoin. Kehollisuuden rakentuminen on myös osa motoriikan kehittymistä.

Hoitajan sylistä tulisi löytyä aina paikka

Lasta ei voi koskaan pitää sylissä liikaa – sopivasti on sen verran kuin lapsi itse haluaa olla sylissä. Vauvana ja taaperona lapsi on yleensä vanhempien sylissä paljon, ja sama tarve pienellä lapsella on myös hoitopäivien aikana.

Lapsi tarvitsee myös jakamatonta huomiota ja läheisen suhteen aikuiseen. Sylissä olo mahdollistaa hoitopäivän aikana kahdenkeskisen ajan hoitajan kanssa. Lapsen kehityksen kannalta se luo turvallisen ja hyväksytyn olon.

Kun saatavilla on turvallinen syli, lapsi uskaltaa myös luottaa itseensä ja tutkia rohkeammin ihmeellistä maailmaa ympärillään, silloinkin kun vanhemmat eivät ole paikalla.

Hoidon aloituksessa useammat lapset kokevat eroahdistusta vanhemmista. Silloin tuttu syli tuo lapselle turvaa ja lohtua.

Sadut kehittävät kieltä, ymmärrystä ja tuovat turvaa

Kielen oppimisen herkkyyskausi alkaa syntymästä ja jatkuu erittäin voimakkaana aina 3 ikävuoteen saakka. Kielen kehityksessä vuorovaikutus on oleellisessa roolissa, jonka tulisi näkyä mm. arkipäiväisten tilanteiden sanallistamisena. Lisäksi rikaskieliset sadut ja tarinat auttavat pientä lasta kielellistämään asioita ja ympäröivää maailmaa.

Oletko koskaan miettinyt, miksi lapsi aina haluaa kuulla saman, tutun sadun, vaikka tarjolla olisi myös uusia kirjoja luettavaksi?

Tutut, suosikiksi nousseet tarinat luovat lapselle turvan tunnetta, sillä lapsi hahmottaa ja prosessoi tarinan kautta itselleen tärkeitä aiheita. Niitä voivat olla jotkin lasta mietityttävät asiat tai uusien taitojen oppiminen, kuten sanaleikit tai eläinten tunnistaminen. Sadusta ja sen maailmasta voi myös tulla osa yhteistä hetkeä läheisen ihmisen kanssa, ja toistuessaan se vahvistaa turvan tunnetta.

Tarinoiden avulla lapselle tarjotaan helposti lähestyttäviä samastumiskohteita, ja niistä saa myös tärkeitä aineksia vaikeidenkin asioiden käsittelyyn. Tällaisia saattavat esimerkiksi olla tilanteet, jossa lapsi kiusaa toista, puree, ei uskalla tehdä tarpeitaan pottaan tai ei halua vierottua tutista.

Esimerkki siitä, kuinka tarinan kertominen auttaa tutista vierottamiseen:

Vanhemmat alkavat kertoa lapselle hyvissä ajoin tarinaa siitä, miten tutista luopuminen tapahtuu. Kun lapsi täyttää kaksi vuotta, annetaan tutit oravanpoikasille, koska hänestä tulee iso tyttö. Kerrotaan, milloin tyttö täyttää kaksi; ensin tulee kevät ja lumi sulaa.

Sitten ostetaan kakku ja puhalletaan vieraiden kanssa kynttilät. Juhlien jälkeen pakataan tutit rasiaan ja viedään se kuusen alle, josta orava hakee sen poikasilleen. Sen jälkeen tyttö nukkuu yöt ilman tuttia. Kiitokseksi orava tuo tytölle rusinapaketin.

Oravanpoikaset tulevat hyvin onnellisiksi saamistaan tuteista, ja tytöstä tuli iso tyttö, joka osaa nukahtaa ilman tuttia. Tarinaa kerrotaan monta kertaa viikossa kuukauden ajan. Lopputuloksena tutista vierottuminen on todella helppoa.

 

Satuja sylissä kuunnellen – Hoivanetin varhaiskasvatuksen ydin

Hoivanetin varhaiskasvatus on rakennettu vastaamaan pienten, alle 3-vuotiaiden lasten tarpeita. Hoitoryhmämme ovat pieniä 3–4 lapsen ryhmiä, mikä mahdollistaa sen, että hoitajan sylistä löytyy aina paikka. Uskomme myös kielen voimaan lapsen työkaluna maailman kohtaamisessa.

Lapsen kielenkehitystä tuetaan perhepäivähoidossamme seuraavasti:

  • Rakentavalla vuorovaikutuksella aikuisen ja lapsen välillä
  • Päivittäisillä lukuhetkillä, arjen tilanteiden kielentämisellä ja asioiden nimeämisellä
  • Monipuolisella ja rikkaalla puheella (äänenvoimakkuus, tempo, selkeys)
  • Mahdollistamalla aikaa ja rauhaa ilmaisuun ja vuorovaikutukseen
  • Loruilla, lörpöttelyillä, sananväännöksillä, sormileikeillä ja runoilla
  • Vierailemalla lähikirjastossa ja asettamalla kirjallisuutta houkuttelevasti esille
  • Saduttamalla – lapsi leikkii ja kertoo samalla omaa tarinaa, jonka hoitaja kirjoittaa ylös.

Kiinnostuitko varhaiskasvatuksesta perhepäivähoidossa?

Lue lisää varhaiskasvatuksesta Hoivanetissa tai tutustu rinkimuotoiseen perhepäivähoitoon.

Voit myös ottaa meihin yhteyttä tai jättää yhteystietosi, niin kerromme lisää.
Minna Isotalus | pph@hoivanet.fi | p. 050 527 6792

Jaa jos tykkäsit