Perhepäivähoitaja on pienen lapsen kasvun tukipilari

 

Kun lapsi on pieni, tutut ihmiset ovat se kartta, jonka avulla taapero suunnistaa. Turvallinen kiintymyssuhde aikuiseen on perusta, jolle pienen ihmisen elämä alkaa pala palalta rakentua. Vuorovaikutuksessa ensimmäisten kasvattajien kanssa saadaan paljon tärkeitä eväitä tulevaisuuteen. Siksi myös lapsen hoitajalla on keskeinen rooli pienen lapsen elämässä.

Perhepäivähoito perustuu turvalliseen kiintymyssuhteeseen

Perhepäivähoidossa lapsen ja hoitajan välille pääsee kehittymään läheinen ja luottamuksellinen suhde, koska hoitaja pysyy samana. Lapsi viettää hoitajansa seurassa suurinpiirtein yhtä paljon aikaa kuin vanhempiensa kanssa, ja siksi hoitajasta tulee tärkeä ihminen lapsen arjessa. Usein pienen lapsen ja perhepäivähoitajan suhde jäljitteleekin vanhempi–lapsi-kiintymyssuhdetta.

“Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kiintymyssuhteeseen varhaiskasvatuksessa. Emotionaalisesti lämpimän yhteyden rakentaminen lapseen on yksi kasvattajan tärkeimmistä tehtävistä. Turvalliset, pysyvät ihmissuhteet ovat oppimisen ja tasapainoisen tunne-elämän perusta”, Hoivanetin varhaiskasvatuksen asiantuntija Krista Lahtinen sanoo.

 

Perhepäivähoitaja tiedostaa vuorovaikutuksen merkityksen perushoidossa ja sen, että myönteinen kosketus ja läheisyys muodostavat pohjan hyvälle hoidolle ja huolenpidolle. Perhepäivähoidossa varhaiskasvatus on jatkumo, jossa opetellaan päivittäisiä perustaitoja yhdessä tutun ja turvallisen ihmisen kanssa. Säännöllinen ja kiireetön päivärytmi sekä hoitajan tarjoama syli ja läheisyys luovat lapselle turvallisen olon.

Sosiaalisuutta harjoitellaan pienessä ryhmässä perhepäivähoitajan tukemana

Leikki on tärkeä osa alle kolmevuotiaan lapsen kehitystä. Leikki kehittyy limittäisten vaiheiden kautta yksinleikistä rinnakkaisleikkiin (1,5-v.) ja yhteiseen leikkiin (2–3-v.). Perhepäivähoitajat tukevat ja luovat leikin edellytyksiä monilla eri tavoilla.

He suunnittelevat ja muokkaavat tiloja leikille sopiviksi ja valikoivat 1–3-vuotiaille sopivia leikkivälineitä. Kasvattajan herkkyys havainnoida lasta ja aito läsnäolo tuovat pienelle lapselle kannustavan tuen leikkiin ja leikkitaitojen opettelemiseen. Leikin edellytyksiä tukevat myös rauhallinen, kiireetön ja meluton ympäristö.

Pohja hyvälle itsesäätelylle syntyy turvallisessa kiintymyssuhteessa

Lapsen itsesäätelytaidot ovat tärkeä osa alle 3-vuotiaan lapsen sosiaalista ja kognitiivista kehitystä. Lapsen itsesäätelyn valmiudet näkyvät erityisesti ryhmätoiminnassa ja vaikuttavat lapsen hyvinvointiin läpi elämän. Isossa ryhmässä pieni lapsi turvautuu helposti sellaisiin primitiivisiin keinoihin, kuten pureminen ja lyöminen, jos ei tule nähdyksi tai ymmärretyksi.

Lapsen itsesäätelytaidot kehittyvät vuorovaikutuksessa kasvattajien kanssa. Pohja hyvälle itsesäätelykyvylle syntyykin turvallisen kiintymyssuhteen kautta, ja tässä perhepäivähoitajalla on tärkeä rooli. Myös turvallinen, tutuista lapsista koostuva pieni ryhmä mahdollistaa lapselle itsesäätelyn taitojen harjoittelun omassa tahdissa.

Perhepäivähoitajan tärkeänä tehtävänä on vaalia lasten välisiä vuorovaikutus- ja ystävyyssuhteita; hyvää vuorovaikutusta ei synny ilman positiivisen puhumisen kulttuuria, kannustamista ja kehumista.

Perhepäivähoitaja edesauttaa lapsen kielellistä kehitystä

Pienten lasten kanssa toimiessa on merkityksellistä, että hoitaja on läsnä päivän leikeissä ja toiminnoissa ohjaten ja kielentäen tapahtuvaa.

Perhepäivähoitajat viettävät lasten kanssa aikaa jutellen, lorutellen ja lukien ja tarjoavat lapselle rikaskielisen ympäristön. Lapset ovat taitavia peilaajia ja oppivat näin ilmaisemaan itseään monipuolisesti. Kielenkehitykselle on myös suotuisaa perhepäivähoidon rauhallinen ympäristö, sillä melu tutkitusti hidastaa puhumaan opettelevien lasten kielellistä kehitystä.

Hoivanetin perhepäivähoitajat toteuttavat lapsiläheistä lattiapedagogiikkaa

Hoivanetin tarjoamaan rinkimuotoisen perhepäivähoidon konseptiin kuuluu pedagoginen toimintamalli, joka luo yhteiset suuntaviivat perhepäivähoitajan työhön. Hoivanetin perhepäivähoitajat toteuttavat niin kutsuttua lattiapedagogiikkaa, jossa hoitaja työskentelee lasten tasolla lattialla ja on fyysisesti lähellä lapsia. Näin hoitaja pystyy paremmin olemaan läsnä ja lähellä myös erilaisissa tilanteissa, joissa lapsi tarvitsee tukea tai ohjausta.

”70-luvun ajattelutapa siitä, että perhepäivähoito olisi puuhastelua, jossa lähinnä ulkoillaan paljon ja hoitaja tekee kodinhoidollisia tehtäviä, on vanhentunut. Nykyisin ammattikasvattajat ovat perillä varhaiskasvatuslaista ja tarjoavat lapsille kehitystä tukevan rikkaan ympäristön sekä toiminnan sisällön”, Krista Lahtinen kertoo.

 

Tutustu Hoivanetin perhepäivähoitajiin ja heidän arkeensa.