Ratkaisuja työn ja lapsiperheen yhteensovittamiseen

Vuosi 2020 on koetellut työntekijöitä kaikilla toimialoilla eikä jaksaminen ole entisellä tasollaan. On sopeuduttu kriisitilanteeseen ja
venytty äärirajoille.

Me kohtaamme Hoivanetissä konkreettisesti sen, ettei lapsiperheissä ole ollut koronapandemian aikana riittävästi aikaa palautumiselle, kun vastuu niin työstä kuin täysipäiväisestä hoivastakin on pitänyt sovittaa vuorokauden rajallisiin tunteihin ja vieläpä sijoittaa samojen seinien sisälle.

Sen vuoksi halusimme selvittää, miten suomalaisyritykset ovat tukeneet henkilöstöään
työn ja perheen yhdistämisessä COVID-19 pandemian aikana. Tutustu alta keskeisiin tutkimustuloksiimme tai lataa koko tutkimusraportti.

Miten perheystävällisiä käytäntöjä on edistetty suomalaisissa yrityksissä COVID-19 aikana?

Yleisimmät käytössä olevat työn ja perheen yhdistämistä helpottavat keinot ovat:

  • Etätyö (89%),
  • työntekijän jaksamisen tukeminen (mm. etäkahvitauot, ohjatut venyttelytuokiot) (70%),
  • joustavat työaikajärjestelyt (65%) ja
  • lastenhoitopalvelut (23%).

Mitä lastenhoitopalveluita on käytetty?

76% vastaajista käyttää sairaan lapsen hoitopalvelua. Verottomana työsuhde-etuna tarjottu alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoitopalvelu on vaihtoehto tilapäisen hoitovapaan käyttämiselle.

18% vastaajista käyttää terveen lapsen hoitopalvelua. Terveen lapsen työsuhde-etuna tarjottu hoitopalvelu tarkoittaa lasten hoitamista, ulkoilua ja monipuolista yhdessä tekemistä. Nyt myös etäohjelman (mm. askartelu, muskari) tarjoamista.

Valtaosa (82%) lastenhoitopalveluja ostavista yrityksistä on samaa mieltä siitä, että yrityksen työntekijät ovat olleet tyytyväisiä heille tarjottuihin lastenhoitopalveluihin.

 

Pääasiallinen syy tarjota lastenhoitopalveluja on työntekijän hyvinvoinnin ja työssäjaksamisen tukeminen.

Tutkimuksemme perusteella lastenhoitopalveluja käyttävissä yrityksissä on tunnistettu, että lastenhoitoapua tarjoamalla voidaan tukea työntekijän hyvinvointia ja työssäjaksamista. Tämä nousi vastaajien keskuudessa pääasialliseksi syyksi palvelujen tarjoamiseen työntekijöille. Lastenhoitopalvelujen tarjoaminen nähdään myös kilpailuetuna.

Kiinnostavaa on, että lähes yhtä tärkeänä syynä esiin nousi lastenhoitopalvelujen näkeminen strategisena kilpailuetutekijänä: Lastenhoitopalveluiden nähdään vahvistavan työnantajamielikuvaa, lisäävän työn tuloksellisuutta, konkretisoivan yrityksen arvoja, rakentavan yrityskulttuuria ja sitouttavan henkilöstöä.

Vain 50% vastaajista tietoisia lastenhoitopalveluista

Vaikka suomalaisessa työelämässä on käytössä joustavia toimintatapoja, jotka osaltaan helpottavat työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, vain puolet vastaajista olivat tietoisia yrityksille tarjotuista lastenhoitopalveluista. Markkinointia ja tiedottamista palveluista toivottiin lisää.

Tutkimuksesta

Kartoittava tutkimus, jolla haluttiin selvittää suomalaisten yritysten tarvetta, toiveita ja esteitä työantajan järjestämälle lastenhoidolle erityisesti COVID-19 pandemian aikana ja post-COVID –ajassa.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena online-kyselytutkimuksena. Se koski useita eri toimialoja, ja sen kohderyhmään kuuluivat erikokoisten yritysten toimitusjohtajat ja HR-johtajat Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Tutkimuskutsut lähetettiin vastaanottajille sähköpostikutsuina. Yhteystiedot hankittiin Hoivanetin asiakasrekisteristä ja Bisnoden päättäjärekisteristä. Aineisto kerättiin aikavälillä 25.9.- 7.10.2020. Tutkimukseen vastasi 74 henkilöä. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Hoivanet ja sen toteuttivat yhteistyössä Co-founders ja Nepa Insight.

Haluatko saada lisätietoja palveluistamme yrityksille?

Ota yhteyttä, kerron mielelläni lisää.

 

Minna Isotalus
Toimitusjohtaja, yrittäjä
Hoivanet Oy

minna.isotalus@hoivanet.fi
050 527 6792

@minnaisotalus

Voit myös jättää yhteydenottopyynnnön.